Ihan karmeat menkkakivut tässä kierrossa. Särkylääkkeitä joutuu syömään kuin salmiakkia. Ja siltikin pistää läpi vaikka pää on ihan pöppyrässä.

Muistelin, että clomeista sivuvaikutusten lisäksi tuli menkoista kipeämmät.. mutta että en kyllä muistanut että noin kipeäksi. Ehkä se tosiaankin menee niin, että aika kuultaa muistot.

Hiljalleen sieltä menneisyydestä palailee mieleen hippusia.

Sen lisäksi, että hoidot imevät ilon elämästä hiljalleen... ne fyysisestikin sattuvat. Ja joskus ennenkin olen kirjoittanut jonnekin ajatuksena, että fyysistä kipua kestää melkoisia määriä, JOS vain jaksa uskoa, että lopulta se palkitaan.

Kaikesta huolimatta. Tästä se taas alkoi... Clomi-kierto vol. 2